Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT) 2024 mukaan 71 prosenttia Z-sukupolvesta seuraa viikoittain sanoma- ja iltapäivälehtien digisisältöjä. Koko väestön osalta vastaava luku on 79 prosenttia, joten nuoret eivät ole kaukana perässä. Suurinta digitaalisen uutismedian käyttö on milleniaalien ja X-sukupolven keskuudessa; heistä 87 prosenttia seuraa uutisointia viikoittain. Uutiset kulkevat usein myös päivän menoissa mukana – 86 prosenttia alle 30-vuotiaista lukee uutisia enimmäkseen mobiililaitteilla.
Myönteinen suhtautuminen printti- ja ulkomainontaan yhdistää sukupolvia
Vaikka nuorten ja vanhempien sukupolvien mediankäyttötavat poikkeavat toisistaan, suhtautuminen mainontaan eri medioissa on yllättävän yhtenäinen. Esimerkiksi lehtien nettisivuilla olevaan mainontaan suhtaudutaan kaikissa ikäryhmissä myönteisemmin kuin muilla verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa näkyvään mainontaan.
Erojakin toki löytyy: nuoremmat suhtautuvat positiivisemmin kohdennettuun mainontaan kuin vanhemmat ikäpolvet (Gen Z 44 %, Boomerit 25 %).
Mainoskanavan valinta ratkaisee – tunnetko kohderyhmäsi?
Mainostajan on tärkeää huomioida eri ikäryhmien suhtautuminen eri mainoskanaviin. Kohderyhmän tuntemus ja mediavalinnat ovat avainasemassa, sillä tutkimusten mukaan kampanjat ovat seitsemän kertaa vaikuttavampia*, kun ne tavoittavat yleisön oikeassa ympäristössä. Nuoremmat sukupolvet suosivat digitaalisia kanavia, kun taas vanhemmat arvostavat perinteisempiä medioita.
On myös tärkeää huomioida, miten eri mediat voivat täydentää toisiaan. Monikanavainen kampanja vahvistaa tunnetusti viestin perillemenoa.
*Kantar Media Reactions 2024
