Sanomalehdet ovat edelleen nuorten aikuisten mielestä ylivoimaisesti luotettavin media

Sanomalehdillä on vankka ykkösasema luotettavimpana mediana. Kolme neljästä suomalaisesta ja lähes yhdeksän kymmenestä nuoresta aikuisesta pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina. Suomalaisten mielestä sanomalehdet ovat myös asiantuntevimpia ja laadukkaimpia medioita, ilmenee IRO Researchin elokuussa tekemästä Tuhat suomalaista -tutkimuksesta.

Nuorista aikuisista (18–24-vuotiaat) 88 prosenttia pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina. Toiseksi sijoittuvaan televisioon luotettavuuden liittää vain 35 prosenttia nuorista aikuisista. Ero sanomalehtien eduksi on huimat 53 prosenttiyksikköä. Sanomalehtien johtoasema on yhtä vahva kuin vuotta aiemmin.

Koko aikuisväestöstä kolme neljästä (75 %) luottaa painettuihin tai digitaalisiin sanomalehtiin. Seuraavaksi eniten luotetaan tv-kanaviin tai niiden verkkopalveluihin (62 %) ja radiokanaviin tai niiden verkkopalveluihin (46 %).

Googleen, verkossa oleviin uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin luotettavuuden liittää vain 1–7 prosenttia suomalaisista.

 SANOMALEHDET JOHTAVAT MYÖS ASIANTUNTEVUUDESSA JA LAADUKKUUDESSA

Tutkimuksen mukaan sanomalehdet koetaan myös asiantunteviksi ja laadukkaiksi: 69 prosenttia pitää sanomalehtiä asiantuntevina, ja yhtä moni arvioi painetut tai digitaaliset sanomalehdet myös laadukkaiksi. Toiseksi tulivat tv-kanavat ja niiden verkkopalvelut (63 % ja 64 %) ja kolmanneksi radiokanavat tai niiden verkkopalvelut (44 % ja 44 %).

Nuorista aikuisista neljä viidestä (78 %) pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä laadukkaina ja kaksi kolmesta (64 %) asiantuntevina. Näissä ominaisuuksissa ero toiseksi tulleeseen televisioon oli huomattava.

Luotettavuutta pitää tärkeimpänä yhdeksän kymmenestä (89 %) ja asiantuntevuutta neljä viidestä (80 %) suomalaisesta.

Koronasta ja rokotteista uutisoivat luotettavimmin televisio, sanomalehdet ja viranomaiset

Suomalaisilta kysyttiin myös, mistä he saavat luotettavinta tietoa koronan vaikutuksista yhteiskuntaan ja omaan elämäänsä. Luotettavinta tietoa näistä jakoi televisio (60 %), toisena sanomalehdet (54 %) ja kolmantena viranomaiset (44 %). Näiden tiedonlähteiden luotettavuus koronauutisoinnissa on säilynyt jokseenkin samana kuin vuotta aiemmin.

Sanomalehdillä on vahva yhteiskunnallinen ja paikallinen merkitys

Neljä viidestä suomalaisesta (78 %) pitää sanomalehtien toimintaa yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian edistäjänä merkityksellisenä, joka kolmas jopa erittäin merkityksellisenä. Yhtä moni (78 %) pitää sanomalehtien toimintaa paikallisten asioiden edistäjänä merkityksellisenä.

Myös nuorista aikuisista useampi kuin kaksi kolmesta (71 %) pitää sanomalehtiä merkittävinä yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian edistäjinä, ja lähes yhtä moni (64 %) paikallisuudelle merkittävänä tekijänä.

Tavoita nuoret Mediatalo Keskisuomalaisen sanomalehdillä!

Mediatalo Keskisuomalaisella on 48 vahvaa, aidosti paikallista sanomalehteä. Hyödynnä näkyvyys luotettavissa, lukijoidemme arvostamissa lehtimedioissa, mediamarkkinointimme asiantuntijuus ja ostamisen helppous. Saat asiantuntevan kampanjasuunnittelun aina tuotannosta tutkimukseen yhdellä kontaktilla, olipa tarpeesi paikallinen tai valtakunnallinen. Kysy vinkit onnistuneeseen kampanjaan!

Mediamarkkinoinnin asiantuntijat palveluksessasi:

Medioiden luotettavuutta, asiantuntevuutta, laadukkuutta, uutis- ja ajankohtaismedioiden tärkeimpiä ominaisuuksia ja sanomalehtien merkitystä yhteiskunnalle ja paikallisuudelle sekä koronauutisointia tutkittiin osana IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimusta varten tehtiin yhteensä 1000 tutkimushaastattelua 18 vuotta täyttäneiden suomalaisten keskuudessa. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 16.8.–23.8.2021. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3,2 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen tilasi Uutismedian liitto. Tutkimuksesta vastasi IRO Research Oy:ssä toimitusjohtaja Vesa Väisänen