Audion valtakaudella kannattaa miettiä miltä haluaa kuulostaa

Miltä yrityksesi kuulostaa? Sitä kannattaa miettiä, sillä digitaalisuus on vahvistanut radion vankkaa asemaa entisestään. Sen vuoksi äänibrändäämisen ja -mainonnan mukaan ottaminen markkinointiin on suurta viisautta. Radiossa pääset kirjaimellisesti kuluttajan korvien väliin ja äänimainonnan mahdollisuudet tuloksineen ovat huikeat.

Radion nykytilaa, vahvuuksia ja tulevaisuuttakin avaa Stefan Möller, todellinen kaupallisen radion pioneeri ja alan globaali asiantuntija. Hän on toiminut suomalaisen kaupallisen radion kentässä sen synnystä saakka ja näkee, että digitaalisen audiomainonnan kehityksessä on otettu vasta ensiaskelia. Möller uskoo vahvasti, että audio valtaa jatkossa yhä enemmän alaa. Stefan Möller johtaa suomalaista kaupallisten radion kattojärjestö RadioMediaa ja on vuodesta 2012 lähtien johtanut Euroopan kaupallisten radioiden organisaatiota AER:ää (The Association of European Radios).

Audion rooli niin kuuntelijoille kuin mainostajille elää kukoistuskautta ja pandemia-ajan mukanaan tuoma digitalisoitumisen kiihtyminen on vahvistanut tätä entisestään. Radio keskeisenä audiomediana on podcastien ja äänikirjojen kanssa mukana tässä renessanssissa. Mainostajille kaupallinen radio tarjoaa hienoja mahdollisuuksia päästä suoraan kuulijoiden korvien väliin – usein jopa kirjaimellisesti, sillä radiota kuunnellaan FM:n ohella ondemand-palveluista yhä enenevässä määrin kuulokkeilla niin Suomessa kuin maailmallakin.

Radion suosion ja tehokkuuden itsestään selvä ykkösmittari on kuuntelu. Finnpanelin elokuun lukujen valossa voi sanoa, että Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen alueet ovat radiokansa-määritelmän ytimessä: kun koko radion valtakunnallinen tavoittavuus on 87,9 % viikossa, on ko. alueen vastaava luku keskimäärin 90 %. Kaupallisen radion osalta ero on vielä merkille pantavampi: tavoittavuus alueella on useita prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallisesti.

Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen alueen mainostajilla on siis kuulijakunta radiossa jo vahvasti läsnä. Vuosikausien tutkimustulosten pohjalta radiota pidetään mielikuvamediana eli sen avulla tietynlaisten mielikuvien luominen ja vahvistaminen on muita medioita huomattavasti tehokkaampaa. Päivämediana radio tavoittaa kuluttajat usein hyvin lähellä ostohetkeä ja se ohjaa kuluttajia nettiin hyvin vahvasti. Egtan vuoden 2020 tilastojen mukaan radiomainonta lisää kaikkien mainostajien verkkosivustojen liikennettä keskimäärin 21 %. PK-yrityksissä digimainonta kasvattaa verkkosivuston liikennettä jopa 37 %.

Radiomainonta on toiminut mielikuvien luojana jo 100 vuotta. Vuosisadan aikana radiomainonnassa on nähty monenlaisia trendejä, tekniikoita ja rakenteita, mutta nyt eletään monella tavalla poikkeuksellisia aikoja. Itselleni, pitkään radioalalla toimineena, oloni on kuin pikkupojalla, joka on saamassa uusia leluja –  on äärimmäisen mielenkiintoista seurata miten ala kehittyy, kun suomea aidosti ymmärtävät älykaiuttimet tulevat saataville tai kun tekoälyn lupaamat mahdollisuudet vaikkapa äänen käsittelyssä tulevat todellisiksi. Digitaalisen audiomainonnan kehityksessä on otettu vasta ensiaskelia ja uskon vahvasti, että audio valtaa jatkossa yhä enemmän alaa.

Kaikkien mainostajien kannattaisikin nyt hypätä audion valtakauden junaan. Yksi tärkeimmistä askelista tässä on äänibrändäämisen suunnittelu. Lähes kaikissa yrityksissä mietitään miltä haluamme näyttää visuaalisesti tai millä äänensävyllä puhumme teksteissä – äänimaailman mukaan tuominen tähän kokonaisuuteen on äärimmäisen tärkeää ja sen huomioimatta jättäminen on sulaa hulluutta.

Monille, erityisesti pienemmille, yrityksille tämä saattaa kuulostaa kalliilta ja vaivalloiselta prosessilta, mutta sitä sen ei tarvitse olla. Äänibrändin luomiseen ei välttämättä tarvita sinfoniaorkestereita ja mittaamattomia budjetteja. Tunnistettavuus on avainasemassa ja brändin ääni voi olla niinkin yksinkertainen kuin puron solina. Hyviä esimerkkejä, vaikka ovatkin suuria toimijoita, ovat Silja Line, McDonald’s ja Netflix – erittäin yksinkertaiset, mutta tunnistettavat ratkaisut tekevät välittömästi selväksi mistä on kysymys.

Audion rooli mediapaletissa vahvistuu koko ajan. Tällä hetkellä suomalaisten mediapäivästä jo yli 21 % koostuu audiosta ja uskon, että tämä luku kasvaa lähitulevaisuudessa digimainonnan kehittyessä edelleen. Mainostajien, niin Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Päijät-Hämeessä kuin missä tahansa muuallakin, kannattaa nyt miettiä brändilleen selkeä ääni-identiteetti, jotta eivät jää kehityksen jälkeen.

 

RadioMedia ry on kaupallisen radiotoimialan kattojärjestö, jonka tehtävänä on edistää kaupallisen radiotoiminnan harjoittamista ja tukea alan kehitystä Suomessa. Liitto edustaa sekä paikallisia että valtakunnallisia radiotoimijoita Suomessa.

 

Uutiskirjeen tilaus

Pysy ajan tasalla markkinoinnin ja myynnin ajankohtaisista asioista.