Vaalimainostaja, kannattaa olla paikalla siellä, mistä tietoa haetaan!
Suomalaiset seuraavat kotimaan politiikan uutisia eniten sanomalehdistä. Kärkiasema on säilynyt vuodesta toiseen. Sanomalehdistä haetaan myös eniten tukea eduskuntavaalien äänestyspäätöksiin, selviää Iro Research Oy:n Uutismedian liitolle tekemästä Eduskuntavaalit 2023 -tutkimuksesta.
Lähes kolme neljästä (72 %) suomalaisesta kertoo seuraavansa säännöllisesti kotimaan politiikkaan liittyviä uutisia painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä. Osuus on kasvanut aiemmista vuosista yhden prosenttiyksikön. Toiseksi sijoittuu televisio (tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut) samalla 70 prosentin tasolla kuin aiempinakin vuosina.
Sanomalehdillä tavoitetaan myös äänestysikäiset nuoret
Sanomalehdet ovat tasaisesti kaikkien ikäryhmien merkittävin tiedonlähde kotimaan politiikan uutisoinnissa, jopa 18–24-vuotiaista 70 prosenttia ilmoittaa seuraavansa säännöllisesti kotimaan politiikan uutisia sanomalehdistä. Nuorimmissa äänestysikäisissä televisio jää selvästi sanomalehtien taakse 52 prosentin tasolle. Television ohittaa tämän ikäisissä sosiaalinen media (61 %).
Noin joka kolmas suomalainen seuraa kotimaan politiikan uutisointia radiosta (radiokanavat tai niiden verkkopalvelut, 37 %) tai sosiaalisesta mediasta (32 %).
Sosiaalinen media on varsin hyvin seurattu 18–24-vuotiaiden (61 %) ja 25–34-vuotiaiden (55 %) keskuudessa, mutta käyttö politiikan uutislähteenä vähenee huomattavasti jo 35 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä (16–39 %).
Eduskuntavaalien äänestyspäätökseen haetaan eniten tukea sanomalehdistä
Kun eduskuntavaaleissa äänestämään aikovilta suomalaisilta kysyttiin, mistä medioista tai muista tietolähteistä he hakevat tukea äänestyspäätökselleen eduskuntavaaleissa 2023, merkittävimmäksi tietolähteeksi nousivat painetut tai digitaaliset sanomalehdet. Näitä aikoo hyödyntää lähes kaksi kolmesta (62 %).
Toiseksi sijoittuu televisio (tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut, 57 %). Kolmannen sijan jakavat ehdokkaiden omat verkkosivut, puolueiden verkkosivut ja sosiaalinen media. Näitä aikoo hyödyntää äänestyspäätöksen tukena vajaa neljännes (23 %) äänestäjistä.
Joka viides (18–21 %) hyödyntää ehdokasvalinnassa painettuja tai digitaalisia kaupunkilehtiä, radiota, aikakauslehtiä ja Googlea. Noin 15 prosenttia hakee tukea ehdokkaiden kanssa erilaisissa tapahtumissa käytävistä keskusteluista ja postilaatikoihin jaettavista mainoksista.
Vahvat vaalikoneet
Tiedotusvälineiden julkaisemia vaalikoneita uskoo kokeilevansa neljä viidestä (78 %), nuorimmista selvästi useampi kuin vanhemmista äänestäjistä.
Ehdokkaan valinnassa painaa eniten ehdokkaan eri asioista esiin tuomien näkemysten vastaavuus äänestäjän omien näkemysten kanssa. Tämän nostaa ykköseksi 80 prosenttia suomalaisista.
– Vaikka sosiaalisesta mediasta puhutaan paljon ja ehdokkaita koulutetaan sen käyttöön, ehdokkaiden ja puolueiden kannattaa muistaa, että varmimmin äänestämään aikovat eivät koe sosiaalista mediaa merkittäväksi tietolähteeksi tai tueksi valintapäätöksissä. Merkittävin tieto ja äänestyksen tuki saadaan painetuista ja digitaalisista sanomalehdistä. Some tukee sanomalehtiä 18–24-vuotiailla, mutta jo tätä vanhemmille some on varsin vähämerkityksinen politiikan uutisten lähteenä ja äänestyspäätöksen tukena, summaa Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
– Lisäksi kannattaa huomioida medioiden julkaisemiin vaalikoneisiin vastaaminen. Tärkeintä äänestäjälle on tietää, mitä mieltä ehdokas on erilaisista asioista ja kuinka ehdokkaan näkemykset käyvät yksiin äänestäjän näkemysten kanssa.
– Ohi tutkimuksessa esitettyjen kysymysten, ehdokkaiden ja puolueiden kannattaa myös pysähtyä sen äärelle, että eurot, jotka sijoitetaan sosiaaliseen mediaan, eivät juurikaan jää vahvistamaan omaa yhteiskuntaamme, vaan siirtyvät amerikkalaisille ja kiinalaisille teknologiajäteille, lisää Kirjonen.
Mediatalo Keskisuomalaisen verkkopalveluista löytyy yhteensä seitsemän eri vaalikonetta mainospaikkoineen. Vaalikonemainonnassa olet todella siellä, missä äänestyspäätöksiä tehdään!
Helposti mainontaa vaalikoneisiin ja 48 luotettavaan paikalliseen sanomalehteen
Tuoreimman tutkimustiedon valossa vaalimainostajalle Mediatalo Keskisuomalaisen valttikortti on mediamyynnin aidosti vahva paikallinen asiantuntijuus vaalipiireittäin 48 luotettavan sanomalehden alueella. Merkittävyyttä vaalimainonnan kanavana vahvistaa sanomalehden kokeminen vahvana demokratian ja yhteiskunnallisten asioiden edistäjänä. Tätä mieltä on neljä viidestä suomalaisesta ja 18-24 -vuotiaista peräti 80 prosenttia.
Tavoitat helposti vaalipiirisi yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneet painetuilla ja digitaalisissa sanomalehdillämme, joiden luotettava mediaympäristö nostaa viestisi arvoa. Kaikkiaan printti- ja digilehdillämme tavoitetaan 2,2 miljoonaa lukijaa viikossa. Lehtiemme lukijoista 1,9 miljoonaa on äänestysikäisiä.
Mediamyynnin asiantuntijoiltamme saat vinkit tavoittavaan vaalimainontaan!’
Tiesitkö, kun otat printtimainonnan kumppaniksi verkkonäkyvyyden, voit lisätä tavoittavuuttasi jopa 40 prosenttia? Verkkosivujemme liikenteestä 70 prosenttia tulee mobiilista, mutta mainoksesi luetaan laiteriippumattomasti ja laadukkaasti niin tietokoneen, tabletin kuin puhelimenkin näytöltä. Paikalliset mediamyynnin asiantuntijamme tuntevat vaalipiirisi ja saat helposti vinkit kustannustehokkaaseen vaalimainontaan.
Paikallinen uutismedia on ylivoimainen kanava vaalipiirisi äänestäjien tavoittamiseen!
Kysy tarjous heti ja lue lisää vaalimainonnasta
Eduskuntavaalit 2023 -tutkimus toteutettiin osana Iro Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1000 vähintään 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 16.–23.1.2023. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin +/- 3,2 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen tilasi Uutismedian liitto. Tutkimuksesta vastasi Iro Research Oy:ssä tutkimusjohtaja Sylva Vahtera.
